Elävän pitkän historian Pyhtään Taideseura

Pyhtään Taideseuran perustamispäätös on allekirjoitettu 14.4.1989 ja se on rekisteröity yhdistykseksi 19.03.1990. Vuonna 2024 Pyhtään Taideseura juhli 35-vuotisjuhliaan.

Seuran perustajajäsenet olivat Kotkan Taideseuran jäseniä ja järjestivät paljon omaa toimintaa kuten maalaustapahtumia koululla. Siitä heräsi ajatus Pyhtään omaan Taideseuraan. Toiminta on ollut kaikin tavoin aktiivista koko ajan.
Yhteisnäyttelyitä, yhdessä maalaamista, retkiä ja kursseja.

Pyhtään Taideseuralla on ollut jo vuosia kunnia avata Pyhtään Kulttuuritalon kesän taidenäyttelyt omalla yhteisnäyttelyllään huhtikuussa.

Entisen puuhiomon kartano- ja tehdasalueen, nykyisen hyvinvoinnin ja kulttuurin keskuksen Stockforsin kesä taidenäyttelyihin Taideseura on osallistunut jo vuodesta 2004. Stockforsin Taidekesä on avoinna kesäkuusta elokuulle. (Ks. tarkat vuosittaiset aukioloajat "Tapahtumat"-osiosta.)

Pyhtään Taideseuran oma vuosinäyttely on kirjastolla syksyisin.

Vuonna 2025 Pyhtään Taideseura on siirtynyt vahvemmin myös someen. Jo aiemmin Taideseuralla on ollut oma Facebook-ryhmä. Somea laajennettiin perustamalla oma Facebook-sivu sekä Instagram- ja TikTok-tilit. Liity seuraajaksi kotisivujen alalaidassa olevien linkkien kautta.

Samana vuonna Pyhtään Taideseura aloitti myös taiteilijaresidenssiyhteistyön Kasvava Stockfors Villagen kanssa.

Logo

Pyhtään Savukosken historiallinen silta

Pyhtään Taideseuran logosta järjestettiin kilpailu Taideseuran ensimmäisenä toimintavuonna. Kilpailun voitti Martti Nykänen, joka toimi tuolloin Pyhtään nuorisopastorina.

Logo esittää Savukosken siltaa.

Alla olevat tiedot Savukosken sillasta on lainattu Pyhtään kunnan sivuilta:

Savukosken komea betonikaarisilta sijaitsee Ruotsin ja Venäjän rajan (1743–1809) linnoitteiden ja tullirakennelmien tuntumassa. Silta valmistui vuonna 1928, kun vanha puinen rajasilta Kirmusaareen (Germundsö) purettiin. Sillan nimi johtuu joko savusaunasta, merisavusta tai kalansavustamosta (nahkiaiset). 1980-luvulla museoitu silta on nykyisin kevyen liikenteen käytössä. Pyhtään puolelta sillalle johtaa Vanha Viipurintie.

Pyhtää miekalla halkaistu

Entisen elämän menoa Pyhtäällä värittivät toistuvat voimamittelöt ja sodat, joissa vastustajina ovat olleet niin viikingit, tanskalaiset, norjalaiset kuin venäläisetkin. Ahvenkoskesta tuli vuonna 1743 Turun rauhassa Ruotsin ja Venäjän välinen raja liki 70 vuodeksi. Raja halkaisi Pyhtään kahtia. Ruotsille jäänyttä osaa alettiin kutsua Ruotsinpyhtääksi, ruotsiksi Svenska Pyttis, sittemmin Strömfors ja Venäjän puoleinen osa säilytti Pyhtää-nimen. Kansa tuomitsi yksimielisesti tämän uuden “Kymin rajan”, sillä se halkoi niin tiloja kuin kalavesiäkin.

Usean päivän maalisota

Kuningas Kustaa IV oli vuonna 1802 pannut merkille, että venäläiset olivat uskaltaneet maalata puurakenteisen rajasillan mustaksi siltäkin osalta, joka aikaisemmin oli maalattu Ruotsin tunnusväreillä. Kiivasluonteisena tunnettu kuningas suuttui tästä ja käski heti sillan maalattavaksi sinikeltaiseksi. Käskyn jälkeen alkoi surkuhupaisa maalisota, kun kuninkaan maalareiden jälkeen venäläiset palasivat sillalle mustine maalipyttyineen. Kilpailu jatkui useampia päiviä ja muuttui jo vakavaksi, kun kumpikin osapuoli uhkasi avata tulen sillan maalaajia kohtaan.

Knoppitietoa: Rajasillan ruotsinpuoleisessa päässä on ilmeisesti ollut täisauna, jossa venäläiset joutuivat käymään mennessään asioimaan rajan yli.

Osoite: Valtatie 46, 07960 Pyhtään kirkonkylä

Sijainti kartalla:

https://goo.gl/maps/SeeJ5SzAMkYPipAh8